Vammojen määrää ei viime vuosikymmenellä ole saatu pysyvästi pienemmäksi

Suomen Silmälääkäriyhdistyksen vuosittaisen selvityksen mukaan maamme sairaaloissa hoidettiin vuodenvaihteessa 17 ilotulitteiden aiheuttamaa silmävammaa. Kolmessa tapauksessa molemmat silmät vammautuivat. Vuosi sitten vammoja sattui 16, ja viimeisimmän vuosikymmenen aikana yhteensä 154 henkilöä on vammautunut, keskimäärin 15 vuodessa. Vammamäärä pieneni kymmenvuotiskauden alussa, mutta on sen jälkeen palautunut ennalleen.

Potilaat hoidettiin kahdeksassa sairaalassa. Terveyskeskusten hoitamat lievimmät vammat eivät kuulu selvitykseen. Eniten potilaita tuli Helsinkiin (8 potilasta), Joensuuhun ja Turkuun (2 potilasta). Jyväskylässä, Kuopiossa, Lohjalla, Seinäjoella ja Tampereella hoidettiin yksi vamma. Potilaista kaksi oli ilotulitusta katselleita naisia ja loput miehiä, joista viisi oli katsojia. Kuten yleensä katsojien osuus, seitsemän vammautunutta, oli lähes puolet kaikista potilaista.

Alaikäisten vammautuneiden osuus oli aiempia vuosia pienempi. Yksi alle 15-vuotias ilotulitusta katsellut lapsi ja yksi itse ilotulitteen asetuksen vastaisesti käsiinsä saanut 15–17-vuotias nuori vammautui. Kuten viime vuonna valtaosa vammautuneista, yksitoista, oli 18–25 vuoden ikäistä nuorta aikuista, joista kuusi oli katsojia ja sivullisia. Neljän potilaan kumpikin silmä vammautui. Kahdella vammautuneella oli silmävamman liitännäisenä kasvojen palovamma, toinen heistä oli katsoja.

Kaksi itse tulittaneen vammaa oli vaikeita ja uhkaa sokeuttaa silmän tehdyistä korjausleikkauksista huolimatta: lähietäisyydellä räjähtänyt pata aiheutti yhden 30–55 vuoden ikäisen miehen silmän puhkeamisen ja kasvoluiden murtumisen ja toinen samalla tavalla räjähtänyt pata toisen samanikäisen miehen vaikean silmäruhjeen, jonka yhteydessä silmä täyttyi verellä. Keskivaikeita silmän ruhjevammoja, jotka vaativat seurantaa ja aiheuttavat tilapäistä työkyvyttömyyttä, syntyi seitsemän, mikä oli epätavallisen suuri osuus. Keskivaikeasti vammautuneista neljä oli katsojia ja sivullisia, kolme oli tulittanut itse. Heidän vammansa syntyivät erilaisista ilotulitteista: kahdesta keppiraketista, padasta, ilmapommista, roomalaisesta kynttilästä ja maassa rätisevästä ilotulitteesta. Loput vammat jäivät lieviksi ja paranivat nopeasti. Yksi tulittaja ja yksi katsoja käytti suojalaseja, jotka ovat pitkään olleet tulittajalle pakolliset ja joita on suositeltu kaikille ilotulitusta ulkona katsoville.

Kaiken kaikkiaan vammat aiheutuivat 5 padasta (joista 2 vaikeaa ja 2 keskivaikeaa vammaa), 4 keppiraketista (2 keskivaikeaa vammaa), 2 ilmapaukusta (1 keskivaikea vamma), 2 roomalaisesta kynttilästä, yhdestä maassa rätisevästä ja kahdesta tuntemattomaksi jääneestä ilotulitteesta (joista toinen vammautti kahta henkilöä). Seitsemässä tapauksessa tulite laukesi lähietäisyydellä pian sytyttämisen jälkeen, kahdessa kaatui (joista toinen pata) ja neljässä lensi kohti, kaksi sytytettiin kädessä, kaksi heitti kipinän tai tulitteen kappaleen ja yksi pomppasi maasta.

Silmälääkäriyhdistyksen selvitys tehtiin yhteistyössä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan silmätautien klinikan kanssa kahdettakymmenettäviidettä kertaa.

Lisätietoja:
Tero Kivelä, professori
Suomen Silmälääkäriyhdistys ry
GSM 050 525 2723
Sähköposti tero.kivela@helsinki.fi