Vammojen määrässä palattiin kymmenen vuotta taaksepäin, useita vaikeita ja myös molempien silmien vammoja
Suomen Silmälääkäriyhdistyksen vuosittaisen selvityksen mukaan 20 ilotulitteiden aiheuttamaa silmävammaa hoidettiin sairaaloissa uuden vuoden aattona ja lähipäivinä. Viime vuonna vammoja oli 11 ja sitä edellisenä 5. Uudesta vuodesta 2017 alkaen määrä oli ollut enintään 12, ja edellisen kerran 20 vammaa hoidettiin vuonna 2011 ja 2012, paitsi poikkeusvuonna 2016, jolloin silmävammoja oli 31.
Potilaat hoidettiin kahdeksassa sairaalassa. Terveyskeskusten hoitamat lievimmät vammat eivät kuulu selvitykseen. Eniten potilaita tuli Helsinkiin (7 potilasta), Ouluun (4), Kuopioon ja Tampereelle (3) sekä Iisalmeen ja Lappeenrantaan (2). Lohjalla ja Kouvolassa hoidettiin yhtä potilasta. Kolme potilasta vaati hoitoa kahdessa sairaalassa. Potilaista kaksi oli naisia, molemmat katsojia, ja loput miehiä, joista seitsemän oli katsojia. Katsojien osuus oli suurempi kuin viime vuosien kesimääräinen kolmannes.
Vammautuneesta kolme oli alle 15 vuoden ikäisiä lapsia, joista kaksi käsitteli ilotulitetta, kolme oli 15–17-vuotiaita nuoria, joista kaksi oli käsitellyt tulitetta, ja viisitoista oli 18–35 vuoden ikäistä aikuista katsojaa tai 18–58-vuotiasta ilotulittajaa. Nuorin vammautunut oli 5-vuotias katsoja. Vain yksi vammautunut käytti suojalaseja, jotka ovat ilotulittajalle pakolliset ja katsojille suositellut. Lasten ja nuorten osuus oli noin kolmannes kuten se on ollut myös viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Vammat olivat keskimääräistä vaikeampia ja neljässä tapauksessa vammoja tuli molempiin silmiin. Kaksi katsojaa ja neljä tulittajaa sai vaikeita vammoja (joko vaativat leikkauksen tai pysyvä näköhaitta on todennäköinen). Lukumäärä oli kolminkertainen verrattuna keskimäärin kahteen vaikeaan vammaan uusina vuosina 2017–2021. Yhden katsojan silmä sokeutui silmäruhjeesta, joka tukki silmän keskivaltimon. Yhden tulittajan silmä puhkesi, kasvoluita murtui ja ihoa paloi ja haavautui. Ilotulitteen sytyttämiseen osallistunut katsoja sai silmävamman lisäksi tärykalvon repeämän ja molemminpuolisen kuulovamman. Loput vaikeat vammat olivat ruhje- ja palovammoja. Keskivaikeita silmäruhjeita syntyi kahdelle katsojalle ja kahdelle ilotulittajalle (vaativat pitempää hoitoa mutta todennäköisesti paranevat). Viiden katsojan ja neljän tulittajan vammat jäivät onneksi lieviksi (paranevat nopeasti).
Vammat aiheutuivat 11 keppiraketista (3 vaikeaa vammaa), 4 padasta (2 vaikeaa), 3 ilmapaukusta (1 vaikea) ja yhdestä perhosesta. Yhdessä tapauksessa ilotulitteen tyyppi jäi tuntemattomaksi. Yhdeksässä tapauksessa tulite laukesi sytyttämisen yhteydessä, viidessä kaatui tai muuten lensi kohti ja neljässä vamman aiheuttaja oli kipinä tai ilotulitteen kappale. Kaksi ilotulitetta sytytettiin virheellisesti kädessä.
Silmävammojen määrä oli pienimmillään kaksi vuotta sitten, jolloin niiden ehkäisemiseen tähtäävä kansalaisaloite oli juuri jätetty Eduskunnalle. Aloite oli vuoden vaihteessa edelleen käsittelemättä ja se uhkaa raueta vaalikauden päättyessä vuoden lopussa.
Silmälääkäriyhdistyksen selvitys tehtiin yhteistyössä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan silmätautien klinikan kanssa.
Lisätietoja:
Tero Kivelä, professori
Suomen Silmälääkäriyhdistys ry. HYKS Silmätautien klinikka
Sähköposti tero.kivela@helsinki.fi